Muuttuvan teknologian ja muuttuvien liiketoimintatarpeiden välillä on usein vaikea tasapainoilla. Maailma muuttuu ja mahdollisuudet kehittyvät. Lähdimme haastamaan sekä tietotekniikka- että liiketoimintaosaajia oppimaan koulutuksen, ideoinnin ja käytännön toteutuksin. Avoimen ilmapiirin ja ideoinnin ansiosta saavutimme tavoitteemme ja osassa toteutuksista jopa ylitimme ne. Samalla havaitsimme myös aiemmin piilossa olleita hyötyjä ja mahdollisuuksia.
1. Teknologiat
Koska teknologian mahdollisuuksien ja todellisen tarpeen dialogi on usein vaikeaa oman alansa asiantuntijoillekin, halusimme madaltaa lähtökynnystä. Aloitimme keräämällä ja esittelemällä digitaalisaatio-osaajilta kerättyjä ideoita niin kutsutuista “radikaaleista teknologioista”. Nämä esittelimme HR- ja teollisuusväelle. Avasimme aihetta lisää napakan tekoälykoulutuksen avulla ja kerrytimme osaamista.
2. Ideamarketit
Jotta tekniikka muuttuisi hyödyiksi, järjestimme lisäksi kaksi erillistä Ideamarket-tilaisuutta, joiden tavoitteena oli löytää HR-ammattilaisten ja teollisuusjohtajien aitoja ammatillisia kehittymishaasteita. Ensimmäisessä pohdimme mm., miten digitaalisuus voi helpottaa tai automatisoida HR-toimintoja, kuten perehdyttämistä, yrityskulttuurin vahvistamista, tiedonhallintaa, työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitoa, turvallisuuden varmistamista, esihenkilöiden hybridijohtamista, palkanmaksun automatisointia ja optimointia tai vaikkapa työsuhteen päättymisprosesseja.
Toisessa työskentelyssä pohdimme teollisuusyritysten asiakasarvon ja kilpailukyvyn kehittämistä. Keskustelu keskittyi asiakasvaatimusten ja muutosten hallintaan, toimitusvarmuuteen, tuotehallintaan, varautumiseen, toimitusketjun hallintaan, sekä yhteydenottojen-, tarjousten- ja asiakkuuksien hallintaan. Näistä innokkaimmat yritykset valitsivat omiin kehitysajatuksiin soveltuvimmat, mielenkiintoisimmat ja ajankohtaisimmat aihiot oppimiscaseiksi. Valitut aihiot tarkkoine tavoitteineen ja käyttöympäristöineen läpikäytiin vielä case-kohtaisesti teknistä toteutusta ja toiminnallisuuksia silmällä pitäen. Samalla keskustelimme rajoituksista, mahdollisuuksista ja riskeistä sekä sovimme suuntaviivoista.
Satakunnan Kauppakamarin digitalisaatiovaliokunta järjesti kaksi erillistä Ideamarket-tilaisuutta HR- ja Teollisuusvaliokunnille. Tavoitteena oli löytää kiinnostavia kehitysprojekteja toteutettavaksi uusien disruptiivisten teknologioiden avulla. Näistä osallistujat valitsivat mielenkiintoisimmat ja ajankohtaisimmat aihiot.
Ideana oli myös hyödyntää yhdessä oppimista (co-learning), joka mahdollistaa monipuoliset havainnot ja oppimisen jo toteutuksen aikana. Toimintatapa antaa yritykselle mahdollisuuden tarkastaa tulokset reaaliajassa jälkikäteen arvioinnin sijasta, jolloin jokaisen ei tarvitse tehdä samoja virheitä. Digitalisaatiovaliokunta oli mukana yhteistyössä antamassa asiantuntijakommentteja ja tukea.
Ideamarket-workshoppiin kutsuttiin ryhmä yritysten HR-ammattilaisia ja digiosaajia vaihtamaan ajatuksia HR-toimintojen keskeisimmistä haasteista ja kehittämistarpeista.
Workshopissa pohdittiin mikä tällä hetkellä on tärkeintä HR-pelikentällä ja missä on muutoksen mahdollisuus
Työskentelymenetelmänä käytettiin ComiCubes-ideointikuutiota, jolla voi luoda uusia konseptisuunnitelmia. Se toimii fyysisenä kolmiulotteisena kuutiona, joka yhdistää toisiinsa fyysisiä ja virtuaalisia elementtejä huomioiden pelillisyyden ja tarinallisuuden.
Ideamarket-workshopissa kohtasivat teollisuuden alan toimitusjohtajat ja digiosaajat. Heitä johdatettiin keskusteluun tuotanto- ja toimitusprosesseihin liittyvistä haasteista sekä asiakasymmärryksen että sisäisen tehokkuuden näkökulmista.
Huomiota kiinnitettiin erityisesti asiakasarvoa ja kilpailukykyä lisääviin kehitysideoihin.
Paina kuvassa suurentaaksesi sen.
3. POC-vaihe
Ideamarkettien tarjoaman pohjatyön avulla lähdimme huolelliseen kilpailutukseen ja valintatyöhön etsimään juuri oikeaa kumppania testaamaan idean toimivuutta POC-kokeilun kautta, luomaan mahdollisimman suurta lisäarvoa sekä havainnoimaan toteutuksessa tapahtuvaa oppimista puolin ja toisin.
POC:in tarkoitus on testata ohjelmistoidean pätevyyttä – eli varmistaa, että ehdotettu järjestelmä, sovellus tai tuote toimii todellisessa elämässä ennen varsinaisen kehitystyön aloittamista. Valituissa POCeissa vaatimuksena oli demota myös tuote tai palvelu, jossa voidaan testata tarpeen mukaiset minimiperustoiminnot ja -ominaisuudet. Näin pääsimme vakuuttumaan käytännössä ideoiden toimivuudesta, hyödyistä ja mahdollisista muutostarpeista. Caset toteutettiin yhteistyössä kohdeyrityksen ja digitoimittajan kanssa ketteriä ohjelmakehitysperiaatteita noudattaen sekä olemassa olevia pilvipalveluita hyödyntäen.
Työnjaossa kohdeyrityksen johto ja prosessiosaajat vastasivat päätöksenteosta, POC:in toiminnallisten tavoitteiden määrittelystä ja tarvittavan tiedon keräämisestä sekä sen validoinnista. Samalla he varmistivat projektien etenemisen kohti asetettuja tavoitteita. Kohdeyrityksen tietohallinto vastasi tietoteknisestä arvioinnista, vaatimuksista, oikeuksista ja luvituksista (vai luvista). Heidän tehtävänään oli varmistaa, että POC on teknisesti toteutettavissa, kaikki vaatimukset ovat selkeästi määriteltyjä ja asiakkaan ympäristö sisältää tarvittavat tekniset lähtökohdat toteutukselle.
Digitoimittajat vastasivat varsinaisesta sovelluskehityksestä, käyttöympäristöjen käytettävyydestä, hallinnasta ja tietoturvasta noudattaen yhdessä sovittuja määrittelyjä ja vaatimuksia. Projektipäällikkö sekä kohdeyrityksen ja digitoimittajan vastuuhenkilöt koordinoivat POC-prosessia, pitäen huolta aikataulun ja budjetin noudattamisesta sekä viestinnästä eri osapuolten välillä. Näin me kaikki olimme omalta osaltamme oppimassa ja varmistamassa projektien onnistumisen. POC-toteutusta seurattiin aktiivisissa tsekkaus-palavereissa, joissa ratkottiin vastaantulevia muutoksia, pohdittiin yhteistä oppimista, tehtiin havaintoja onnistumisista ja kokemuksista sekä hitsauduttiin yhteen toteutustiimiksi.
Iloksemme totesimme osan toteutuksista olevan jo sellaisenaan selkeästi jatkokäyttöön sopivia ja ennen kaikkea skaalautuvia myös yrityksen muihin toimintoihin. Tietysti nämä edellyttävät vielä jatkokehitystä, jotta täysi potentiaali ratkaisuista saadaan lunastettua.
“Näissä projekteissa erityisesti tekoälyn integrointi tiedon käsittelyyn yllätti positiivisesti. Kokemuksemme vaatiikin ehkä vanhan sanonnan “tieto on uusi öljy” päivittämistä uuteen muotoon jossa tekoäly sytyttää öljyn ja antaa sille suunnan ja voiman.”